Poliitikkojen paneelikeskustelussa nostetaan esiin musiikkialan teemoja

Matkalla uuteen -päivän aloittava paneeli kerää Duetto-saliin päättäjiä keskustelemaan musiikkialan uudesta normaalista ja siitä, miten alan tulevaisuutta voitaisiin yhteiskunnan näkökulmasta rakentaa.

Musiikkialan talous ja vienti kasvoivat vielä viime vuonna selvästi. Vuonna 2019 Suomen musiikkialan kokonaisarvo oli lähes miljardi euroa ja kasvua edellisvuoteen oli noin viisi prosenttia. Alan suurin sektori, elävä musiikki, kasvoi edellisvuodesta seitsemän prosenttia ja oli arvoltaan 512 miljoonaa euroa. Mutta pidetäänkö musiikkialaa aidosti investointina ja kasvun mahdollisuuksia tarjoavana toimialana, kun puhutaan Suomen tulevaisuudesta?

Koronavirustilanne on muuttanut asetelmia vuonna 2020 dramaattisesti. Tulonhankkimisen edellytykset ovat heikentyneet merkittävästi, kun elävän musiikin tapahtumien järjestäminen on kokoontumisrajoitusten vuoksi ollut hyvin rajoitettua. Elokuussa oli jo arvioitavissa että koronapandemia aiheuttaa musiikkialalle yli 220 miljoonan euron tulonmenetykset, joista valtaosa syntyy elävän musiikin sektorilla. Suomen musiikkialalle tulonmenetyksiä koituu siis noin kolmanneksen verran vuonna 2020.

Hallitus ja oppositio ovat kiistelleet koko vuoden ajan koronatoimenpiteiden painotuksista ja toteutustavasta. Mitä vastaa musiikkialalle entinen ministeri, jolla oli ”tilanne päällä” koko viime kevään, ja mitä opposition edustajat tekisivät toisin? Näihin kysymyksiin saamme vastauksia Teoston isännöimässä paneelissa, jossa aiheesta kokoontuvat keskustelemaan kuuden puolueen edustajat.

Paneelissa nostetaan esiin erilaisia teemoja, joihin poliitikoilta haetaan vastauksia ja ratkaisuja. Lisäksi kysytään, miten uutta nousua voitaisiin buustata ja tukea. Suuria musiikkialaan vaikuttavia, huomiota vaativia teemoja ovat muun muassa sosiaaliturva, lainsäädäntö sekä kasvu ja innovaatiot. Keräsimme alle teemoista esimerkkiongelmia ja -kysymyksiä joita käsitellään tarkemmin poliitikkojen paneelissa Tampere-talolla 8.10.

Sosiaaliturva
Musiikkialan ihmiset työskentelevät moninaisissa rooleissa kuten yrittäjänä, freelancerina, apurahalla ja työsuhteessa. Erityisesti tänä vuonna on kuultu tarinoita, joissa he tippuvat eri statusten väliin. Millaisia muutoksia tähän järjestelmään pitäisi siis konkreettisesti tehdä, jotta taiteilijat olisivat sosiaaliturvan osalta tasavertaisessa asemassa?

Lainsäädäntö
Luovalla alalla haasteena on että musiikkia käytetään ylikansallisilla alustoilla, kuten esimerkiksi Facebook ja YouTube, ilman asianmukaista korvausta. Tähän saatiin onneksi korjausta viime vuonna hyväksytystä tekijänoikeusdirektiivistä, jonka läpi vieminen oli Euroopan tasolla kova kamppailu. Nyt direktiiviä ollaan implementoimassa kansallisella tasolla, mutta alustat yrittävät edelleen etsiä siitä porsaanreikiä ja helpotuksia. Korona-aikana on digialustojen merkitys kasvanut entisestään, joten direktiivin toimivuus olisi ensisijaisen tärkeää musiikintekijöiden kannalta. Millä tavoin alustojen vastuu pitäisi tässä uudessa direktiivissä poliitikkojen mielestä määritellä? Entä kuinka tärkeää on, että lainsäädäntö on koko Euroopan tasolla yhtenäinen eikä siihen ryhdytä keksimään Suomessa tai muualla omia tulkintoja?

Kasvu ja innovaatiot
Koko EU-alueen BKT:sta 5 %, ja työvoimasta 7 %, tulee kulttuurista. Suomessakin ala työllistää yli 130 000 ihmistä. Millaista osaa musiikki näyttelee yhteiskunnan elpymisessä ja talouden kasvussa? Miten suomalaisesta musiikista voitaisiin tehdä tulevaisuuden vientituote? Millainen on musiikkialan merkitys, kun suomalainen yhteiskunta ja talous nousevat koronapandemiasta?

Paneelikeskustelu nimeltään Musiikkiala uudessa normaalissa – päättäjien vastaukset tulevaisuuden rakentamiseen nähdään Duetto-salissa klo 10.20–11.35.

Mukana paneelissa ovat koronakevään kulttuuriministerinä toiminut Hanna Kosonen (kesk), kansanedustajat Saara-Sofia Sirén (kok), Pia Viitanen (SDP), Mari Holopainen (vihr.), Mari Rantanen (PS) sekä varapuheenjohtaja Minna Minkkinen (vas). Keskustelun fasilitaattorina toimii Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.