30 vuotta musiikki & mediaa

Ensimmäinen Musiikki & Media pidetään 29.9.-1.10.1989. Tapahtumapaikkana on Tampereen hotelli Rosendahl ja osallistujia 316. Musiikki & Median perustajajäsenet ovat Kari Helenius, Jouko Karppanen, Tapio Korjus, Olli Leppäniemi ja Pentti Teräväinen.

Ensimmäisen tapahtuman keskeinen sisältö muodostuu paneeleista, joita on 12 kappaletta. Niissä kysytään mm. ”miksei suomalaisista tule maailmantähtiä”, ”mitä Teosto-rahoilla tehdään”, ”miksei sponsoriraha kelpaa bändeille” ja ”miksei tv:ssä ole kunnon rock-ohjelmaa”.

Vuonna 1990 panelisteina on ”kymmeniä alan asiantuntijoita, artisteja sekä viranomaisia”.

Vuonna 1991 tapahtuma pitää historiansa ainoata välivuotta. Järjestäjien mukaan se johtuu osin edellisen vuoden tappiollisesta tilinpäätöksestä ja osin epäilystä, ettei näin pienessä maassa riitä puhuttavaa joka vuodeksi.

Vuonna 1992 cd-levyjen myynti (2,9 miljoonaa kpl) ohittaa sekä c-kasettien (2,7) että lp-levyjen (1,1) myynnin.

Vuonna 1993 Warner Music ostaa Musiikki-Fazerin, ja kaikki Suomen suurimmat levy-yhtiöt ovat nyt ulkomaisessa omistuksessa.

Lamaa seuraa uusi kasvava ongelma, piratismi. Vuonna 1994 kulta- ja platinalevyjen rajaa lasketaan Suomessa ensimmäistä kertaa. Suomen kaikkien aikojen kymmenestä eniten myydystä levystä puolet ilmestyy kuitenkin 1990-luvulla: Joel Hallikaisen (1992) ja Jari Sillanpään (1996) nimikkolevyt, Kaija Koon Tuulten viemää (1993), Eppu Normaalin Repullinen hittejä (1996) ja Smurffien Tanssihitit vol. 1 (1996).

Keikkoja kuullaan vuonna 1995 mm. artisteilta Apulanta, Tehosekoitin, Sound of R.E.L.S., Ismo Alanko, Toni ja Sub Urban Tribe.

Vuosi 1996 on ensimmäinen vuosi, jolloin Industry Awards -illallisilla palkitaan alan toimijoita ja vaikuttajia. Pystejä jaetaan seuraavissa kategorioissa: vuoden levykauppias, sisäänostaja, tuotantopäällikkö, kampanja, tiedottaja, klubijärjestäjä, tanssilavajärjestäjä, promoottori, ohjelmamyyjä, manageri, kirjoittava journalisti, radiotoimittaja, musiikkipäällikkö ja tv:n musiikkiohjelma.

Vuonna 1997 osallistujamäärä kasvaa edellisen vuoden 256:ta 341:een. Tapahtumaoppaan pääkirjoitus päättyy lauseeseen: ”Keskustellaan, väitellään, sovitaan, tunteillaan – eikä unohdeta itse pääasiaa musiikkia!”.

Noista lähtökohdista mietitään, ”muodostuvatko radiot tutkittujen kansainvälisten ja vanhojen hittien jukebokseiksi”, ”kuka kantaa vastuun suomalaisen musiikin lanseerauksesta”, ”mitä pienet ja suuret levy-yhtiöt tekevät eri lailla, vai tekevätkö” sekä ”miten maa tanssii, onko iso osa kansallista kulttuuria häviämässä tanssipaikkojen myötä”.

Paneeleista yksi on englanninkielinen, ”Music on demand – will net deliver?”, samoin yksi esitelmä, ”The megatrends and future of international and national music businesses”, jonka pitää IFPI:n Mike Edwards. Samana vuonna alkavat myös tähän päivään asti jatkuneet celebrity interview -tilaisuudet, joissa kaikkien aikojen ensimmäisenä haastateltavana on suomalaisen huvibisneksen pioneeri Jorma Weneskoski.

Vuoden 1998 tapahtumaopas infoaa, että osallistujilla on käytettävissään ”Business Office, jossa on tietokone, fax, internet ja kopiokone”.

Vuoden paneeliaiheet ovat isoja: ”Mediavallan keskittymisen vaikutus musiikkibisnekseen”, ”Äänitekaupan rakennemuutos”, ”Piratismi”, ”Manageri-yrityksen toimitusjohtaja vai Äiti Theresa?” ja osuvasti jo tuolloin otsikoitu ”Ennustamaton internet”.

Ensi kertaa paneelin aiheena on myös musiikkialan sukupuoli: ”Kauniit, kunnianhimoiset ja rohkeat: miten nainen pärjää miesten hallitsemassa musiikkibisneksessä?”.

Live-esiintyjiä tuona vuonna ovat mm. Egotrippi, Crash, Op:l Bastards, Janne Tulkki, Rinneradio, Alivaltiosihteeri, Stratovarius, Martti Servo & Napander ja Agents.

Vuonna 1999 tapahtuma täyttää kymmenen vuotta. Ohjelmaoppaan ensi sivulla Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Jari Muikku kirjoittaa näin: ”Musiikki & Media voi mielestäni olla ylpeä siitä, että se on luonut toimivan keskustelufoorumin kotimaiselle musiikkiteollisuudelle. — Toinen kivijalka on ollut sosiaalinen kanssakäyminen. — Rumba-lehden Nisse Mannerheimkin olisi monta juorua köyhempi ilman aamunkoittoon saakka jatkuneita (musiikki)maailmanparannussessioita. — Kolmas kivijalka on ollut elävä musiikki”.

Luvut puhuvat viimeksi mainitun puolesta: Vuosien 90–99 välisenä aikana tapahtuman yhteydessä on järjestetty yhteensä 315 keikkaa.

Ilmoittautuneita osallistujia on vuosituhannen viimeisessä tapahtumassa 440. Heistä kuusi on kansainvälisiä vieraita. Vuoden paneeliotsikoita ovat mm. ”Store without walls – kauppa ilman seiniä”, ”Mihin musiikkivideoita tehdään” ja ”Ruotsi – musiikkiviennin ihmemaa”. Vuosituhannen viimeisessä Industry Awards -gaalassa on mukana uusi kategoria: vuoden levy-yhtiö.

Vuonna 2000 Industry Awards -äänestyslaput lähetetään 222 raatilaiselle.

Vuonna 2001 kysytään taas isoja kysymyksiä, ja pääosin uusia. Keskusteluissa pohditaan mm. ”pitäisikö musiikin käyttö uudistuvassa viihdekentässä olla vieläkin helpompaa vai tuleeko musiikista vain statisti”, ”miten piratismia vastaan tulisi taistella”, ”ovatko livetarjonnassa ulkomaiset nimet hinnoitelleet itsensä ulos ja riittävätkö kotimaiset nimet pitämään yleisön kiinnostuksen yllä” sekä ”kuinka paljon radiot vaikuttavat levy-yhtiöiden tuotanto- ja signauspäätöksiin omien soittolistakriteereidensä kautta”. Lisäksi ihmetellään, kuinka ”kuluneen vuoden aikana Suomessa on breikannut enemmän varteenotettavia uusia kykyjä kuin sitä edeltävänä vuosikymmenenä yhteensä!”, sekä esitellään ulkomaisten vieraiden voimin maailman kolmanneksi suurinta musiikin markkinamaata Saksaa.

Livenimiä ovat mm. TikTak, Zen Cafe, Alimo & Control, Sakari Kukko, I’Dees, Rajaton, Jonna Tervomaa ja Maija Vilkkumaa.

Vuonna 2002 toimitusjohtaja Jussi Santalahti kirjoittaa tervetulosanojen yhteydessä viisaasti, kuinka ”tärkein tiedonvälitys tapahtuu kasvokkain. — Kokemus, näkemys tai asenne ei välity sähköpostitse tai edes puhelinkeskusteluissa. Tämä hiljaisen tiedon välittäminen on Musiikki & Median vahvuus.”

Tuona vuonna tapahtuman yhteydessä tapaavat elektronisen musiikin tekijät ja dj’t,  katsastetaan Juhani Merimaan johdolla mennyttä vuotta, kysytään millainen on musiikkibisnes viiden vuoden päästä, lanseerataan uusi suomalaisen musiikin vientiorganisaatio Music Export Finland, kerrotaan millaisia ovat musiikin kuluttajat Suomessa vuonna 2002 sekä esitellään ”DVD-formaatti”, ”MTV Europe” ja Iso Britannia markkina-alueena: ”What is so great about Britain?”.

Keikoilla nähdään artisteja kuten Quintessence, XL, Happoradio, Teleks, Eternal Erection, Viikate, Accu ja Kwan. Perinteisessä celebrity interview -tilaisuudessa Santtu Luodon haastateltavana on ”suomalaisen viihteen supermegamies” Jyrki Hämäläinen.

Vuoden 2003 uusia aiheita ovat mm. ”Suuri musiikkialan koulutuskeskustelu”, ”Taitelijoiden eläkevakuutukset” ja ”Suomalaisen musiikkibisneksen taloudellinen kokovartalokuva”, jotka kaikki kuvastavat ainakin yhtä asiaa, alan ammattimaistumista.

Tuona vuonna Tampereella kuullaan ensimmäistä kertaa kansainvälistä tähtivierasta. ”Richard Gottehrer: My Life in Pop” käsittelee Gottehrerin 1960-luvun alkuvuosina alkanutta uraa lauluntekijänä, tuottajana, managerina ja levy-yhtiöpomona.

Vuonna 2004 Musiikki & Median yhteistyökumppaniksi tulee Music Export Finland, ja tapahtumaan osallistuu jo 45 kansainvälistä vierasta ja panelistia. Painopisteinä tuona vuonna ovat musiikkivienti, uusi teknologia ja alan uudet ansaintamahdollisuudet. Tapahtumassa esitellään ensi kertaa Applen uutuudet iTunes ja iPod.  Ensimmäistä kertaa keskustellaan myös tv-formaateista Popstars ja Idols.

Live-tilaisuuksissa Yo-talolla, Telakalla, Klubilla, Pakkahuoneella ja Ilveksen yökerhossa esiintyvät mm. Poets of the Fall, Sansa, Indica, Diablo, Giant Robot, Sister Flo, Tigerbombs ja Irina.

Vuoden 2005 tapahtumaoppaassa järjestävän tahon Kimmo Pekari kirjoittaa auki sen, mikä nyt on täyttä todellisuutta: ”Musiikin markkinointi palveluna tuotteen sijaan kasvattaisi äänilevyteollisuuden liikevaihtoa ja musiikin käytön kontrollointimahdollisuuksia. — Ansaintamalli, joka perustuu kuluttajilta perittyihin tilausmaksuihin ja mainostajilta perittyyn kontaktihintaan, vastaa täydellisesti tämänhetkisiä tarpeita. — Internet-palveluiden lisensiointiin on saatava nopeasti kattava, liiketaloudellisesti järkevä ja oikeudenmukainen järjestelmä, joka mahdollistaa laillisten palveluiden syntymisen ja takaa musiikin tekijöille korvauksen tehdystä työstä.”

Tuona vuonna paneelin otsikossa mainitaan ensi kertaa numerot 360: ”360 astetta vai vähemmän – musiikkibisneksen muuttuvat liiketoimintamallit”.  Mukana on myös workshop, jossa kysytään ensi kertaa ”mitä on podcasting”. Vuoden maineikkain ulkomainen haastateltava on Peter Jenner, musiikkituottaja ja manageri, jonka ensimmäinen asiakas 1960-luvun lopulla oli Pink Floyd.

Vuoden 2005 live-esiintyjiä ovat Sydän, Sydän, The Hypnomen, Lapko, Olavi Uusivirta, Latebirds, Astrid Swan, Aavikko ja Disco Ensemble.

Vuoden 2006 tapahtumaoppaassa osallistujat toivottaa tervetulleeksi silloinen pääministeri Matti Vanhanen yhdessä Tampereen kaupunginjohtaja Jarmo Rantasen kanssa. Musiikkiala ja -teollisuus aletaan ymmärtää yhä enemmän osaksi kulttuuriteollisuutta ja -vientiä. Tapahtuman ensimmäisen päivän paneeli on kuitenkin jo otsikoitu ”Viemisen pakko” ja siinä kysytään, ”yritämmekö viedä jokaisen englanninkielisen bändin maailmalle vaikka väkisin ja vaikka raakileena” sekä ”voisiko vienti olla muutakin, esim. biisi- tai tuottajavientiä”.

Sveitsiläisvieras Gerd Leonhard puhuu tapahtumassa kahteen otteeseen. Siihen on syynsä. Kirjassaan The Future of Music hän ennusti ehkä ensimmäisenä nykyisen musiikkiteollisuuden toimintamallin. Leonhard käsittelee mm. aiheita ”the concept of ”music like water” and the flat fee for music users”, ”the end of control: how we can give control to the music users, and still thrive” sekä ”social media and user-generated-content (UGC): the most powerful music marketing oppurtunity we have ever seen”.

Vuoden muita merkittäviä ulkomaisia vieraita ovat toimittaja/artisti/dj ja Pet Shop Boys -manageri David Dorrell sekä Rolling Stone-lehden pitkäaikainen toimittaja David Fricke.

Livetarjonta on mittavaa. Mukana ovat mm. Kemopetrol, Rubik, Nieminen & Litmanen, Magenta Skycode, Dalindeo, Islaja, Von Herzen Brothers, Jippu, Don Johnson Big Band, The Crash, Siiri Nordin ja 22-Pistepirkko.

Vuodesta 2007 lähtien livetilaisuudet järjestetään Lost in Music -nimikkeen alla ja Musiikki & Median yhteistyökumppaniksi tulee Fullsteam Agency. Kaupunkifestivaalista puhuminen ei ole liioiteltua, sillä esiintymispaikkoja on 12 ja artisteja 90: mm. Raappana, Negative, Marko Haavisto & Poutahaukat, Stepa, Samae Koskinen, Regina, Iso H, Eleanoora Rosenholm, Judge Bone, Janna, Laika & The Cosmonauts, Damn Seagulls, Tuomo, Pyhimys, Stalingrad Cowgirls, Traffic Island, Manna, Lovex ja Jenni Vartiainen.

Tapahtuma alkaa jo torstaina ohjelmatoimistojen liiton seminaarilla. Perjantain ja lauantain alustuksissa ja paneeleissa käsitellään laajoja aiheita, mm. mediakentän tulevaisuuden näkymiä, luovan talouden edellytyksiä Suomessa ja livealan alati kuumenevaa kilpailua. Celebrity interview -haastattelutuoliin istuu levybisneksen elävä legenda, Seymour Stein. Hän päättää tulla Tampereelle myös seuraavana vuonna.

Vuonna 2008 esitellään Nokia Music -palvelu ja Google Finland, keskustellaan indieyhtiöiden asemasta ja radion roolista artistibreikkauksessa sekä kysytään ”koska digitaalisen musiikkimyynnin kasvu näkyy pankkitilillä ja kenen”.

Vuoden ulkomaisia merkkivieraita ovat Ramones-yhtyeen alkuperäisjäsen Tommy Ramone ja arvostetun indie-yhtiön Sub Popin perustaja Jonathan Poneman.

Keikoilla nähdään ja kuullaan mm. nimiä Private Line, Joensuu 1685, Reino & The Rhinos, Kiki Pau, Chisu, Joose Keskitalo & Kolmas Maailmanpalo, Pepe Deluxe, Ismo Alanko Teholla, Anal Thunder, Pauli Hanhiniemi & Hehkumo, Rubik, Teräsbetoni, Kristiina Wheeler, Sara ja Hanoi Rocks.

Vuoden 2009 paneeleissa kysytään ensi kertaa ”mihin artisti tarvitsee nykypäivänä levy-yhtiötä” ,”millaisia mahdollisuuksia musiikilla on vaikuttaa suomalaisten hyvinvointiin” ja ”mitä tapahtui Suomirockille” – sekä ainakin jo toista kertaa, ”onko levykaupalla tulevaisuutta”. 20-vuotisjuhlan kunniaksi muistellaan myös suomalaista rockfestivaalihistoriaa, Ruisrockista 1970 alkaen.

Ulkomaisena tähtivieraana on newyorkilaisten Tommy Boy -levy-yhtiön ja New Music Seminar -tapahtuman perustaja Tom Silverman. Markkinatietoutta jakavat alan venäläiset asiantuntijat tilaisuudessa ”Focus on Russia”.

Uuden vuosikymmenen ensimmäinen keynote-puhe vuonna 2010 on otsikkonsa veroinen: sen pitää Spotifyn kansainvälisen myynnin päällikkö Jonathan Forster. Vuoden toinen tärkeä vieras on 17-vuotiaana keikkajärjestäjänä uransa aloittanut musiikki- ja livebisneksen legenda Barry Dickins. Samana vuonna puhutaan ensi kertaa myös festivaalien ja tapahtumien ympäristöteoista: mitä on tehty ja mitä pitäisi tehdä tulevaisuudessa. Keskusteluissa käsitellään myös levy-yhtiöiden, musiikkikustantajien ja artistien tulevaisuutta ja uusia rooleja miettimällä, ”tulevatko digipuolen tulovirrat koskaan kompensoimaan cd-levyjen myynnin laskua” ja ”onko internet muuttanut artistin roolia ja omaa työpanosta”.

Lost in Music tarjoaa ohjelmistossaan myös ulkomaisia artisteja: Einsturzende Neubauten (GER), Fatboy (SWE), Iiris (EST), My Rockets Up (RUS), Nephew (DNK) ja Biffy Clyro (UK). Suomalaisnimiä ovat mm. Minä ja Ville Ahonen, Ultramariini, Yölintu, LCMDF, Risto, Radiopuhelimet, Mariska & Pahat sudet, Jukka Takalo, Sweatmaster ja Erin.

Vuoden 2011 tapahtumalla on runsaasti yhteistyökumppaneita.

Vuonna 2012 tapahtuman osallistujamäärä on yli 700. Lost in Music tarjoaa artisteja kuten Aino Venna, Pimeys, Neljä Ruusua, Kuningasidea, Mirel Wagner, Stig, Pariisin kevät, Delay Trees, Johanna Kurkela, Barbe-Q-Barbies, The Flaming Sideburns, Eva & Manu, Nicole Willis & The Soul Investigators ja Stam1na.

Juhani Merimaan vetämä mennyttä vuotta katsastava Pikkuparlamentti täyttää 10 vuotta. Samana vuonna suurten yhtiöiden toimitusjohtajat tapaavat ensi kertaa Meet the Majors -paneelissa. Muita aiheita ovat mm. artistien tähdenlennot vs. pitkät urat, alan verkostoituminen sekä kumppanuudet yli alojen. Kansainvälisiä merkkivieraita ovat kuuluisan indieyhtiön Rough Traden pomot Geoff Travis ja Jeanette Lee.

Syyskuussa 2013 Microsoft ostaa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan.

Vuonna 2014 digitaalisten äänitteiden myynti ylittää Suomessa ensi kertaa fyysisten levyjen myynnin.

Vuoden 2015 tapahtuma järjestetään vuotta aiemmin avatussa hotelli Tornissa.

Vuoden 2016 tapahtuman puheohjelmisto jakautuu järjestäjien näkemyksen mukaan pääosin näiden teemojen alle: ”fanit ja yleisö”, ”bisnes, brändit ja kumppanuudet”, ”luovuus ja innovaatiot” sekä ”ihmiset ja ilmiöt”.  Kaikille osallistujille avoimia tilaisuuksia on kolmen päivän aikana yhteensä 46 kappaletta.

Lost in Musicin musiikkitarjonta on myös  jaoteltu järjestävän tahon puolesta. Artistinimiä on 86 ja ne jakautuvat musiikkigenreittäin: metal (sis. Metal Export Finland -ohjelmiston) 17 %, hip hop 16 %, rock 13 %, pop 12 %, alternative 10 %, folk 9 %, indie 8 %, electronic 6 %, jazz 5 % ja punk 3 %.

Vuoden 2017 paneeleissa keskustellaan mm. työuupumuksesta ja hyvästä johtajuudesta sekä siitä ”miten tasa-arvo, monikulttuurisuus ja diversiteetti toteutuvat musiikkialalla”. Lisäksi esitellään tuottaja Sylvia Massy, käsitellään Japania markkina-alueena, ruoditaan tutkimustuloksia suomalaisten musiikkimausta ja -kulutuksesta ikäryhmittäin sekä luodaan tulevia hittejä Musiikkikustantajien järjestämällä ja vuorokauden kestävällä biisileirillä. Myös se mietityttää, ”kumpi tekee hitin, radio vai Spotify”.

Lost in Music -nimiä ovat mm. Ida Paul & Kalle Lindroth, Dallas Kalevala, Litku Klemetti, Aleksanteri Hakaniemi, Tuuletar, Battle Beast, Wimme & Rinne, Kynnet, Arttu Lindeman, The Holy, Adikia, Thunderstone, Särre ja Vesta.

Vuoden 2018 tapahtumaan osallistui yli tuhat musiikkialan ammattilaista. Vuoden kysymyksiä ja aiheita ovat mm. se, millaisia liiketoimintasuunnitelmia suurilla mediataloilla on musiikin suhteen, miten Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä, kuka eduskunnassa puolustaa musiikkia ja miten suomalainen räp kehittyi maamme suositummaksi genreksi. Industry Awards -gaalassa palkitaan ansioituneita alan ihmisiä 25 eri kategoriassa. Kokonaan uusia kategorioita ovat vuoden tukipilari, vuoden hyvä teko ja tulevaisuuden suunnannäyttäjä.

Lost in Musicin artisteja ovat mm. Lac Belot, Sini Yasemin, Ghost World, Cavallini & Shrty, Elias Gould, Sofia, Töölön Ketterä, Cledos, Ylva Haru, Versace Henrik, Sofia ja Ruusut.

”Toivottavasti nautitte Jukka Haarman kattavasta historiikistä! Suomen musiikkiala on onnekas, kun sillä on Musiikki & Median kaltainen alusta, joka dokumentoi historiaa, seuraa musiikkia ja kerää yhteen ystäviä Suomesta ja ympäri maailman. Historiakatsauksen seuraaminen tuntuu melkein kuin paraatia katsoisi!

Kun aloimme suunnitella tapahtuman 30-vuotissyntymäpäiviä, tavoitteena oli kunnioittaa ja juhlistaa kolmen vuosikymmenen taivalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän vuoden seminaareissa katsomme jokapäiväistä työtämme ja rakasta musiikkialaamme uusista näkökulmista, valmistautuen samalla tulevien vuosien uusiin tuuliin.

Haluan kiittää Jukka Haarmaa tästä hienosti ikuistetusta palasta historiaa sekä niistä lukemattomista auringonlaskukuvista, joita hän kesän ja syksyn mittaan lähetteli meille kirjoituspaikastaan Hangosta. Ideasta ja inspiraatiosta haluan kiittää Teoston Susanna Perämaata. Ja viimeksi muttei vähäisimmäksi, haluan kiittää kaikkia osallistujia, jotka ovat jakaneet tarinoitaan Jukan kanssa, sekä Musiikki & Media -tiimin jäseniä Kreetta Luomaa, Anna-Kaisa Kaplasta ja Tanja Ahlsténia, joista oli suuri apu matkan varrella.

Tervetuloa 30. Musiikki & Mediaan 3.–4.10.2019!”

– Elif Tähtinen, Musiikki & Median toimitusjohtaja

Musiikki & Mediaa oli tarkoitus viettää Tampere-talossa 8.-9.10.2020, mutta pandemiatilanteen jatkuessa tapahtuma normaalimuodossaan jouduttiin perumaan. Lokakuussa nähtiin kuitenkin Tampereella tavallista pienemmällä porukalla, ja tapahtumaa pystyi seuraamaan myös etänä. Matkalla uuteen Musiikki & Mediaan -tapahtumassa 8.10.2020 tavattiin maskien takaa mutta kuitenkin kasvokkain. Musiikki & Median hallituksen puheenjohtaja Kaisa Rönkkö kirjoitti tuolloin siitä, miten tarvitsemme toisiamme myös poikkeusaikana:

”Musiikkialan ihmisillä on ollut tarve jakaa ajatuksia – toistaiseksi huolien sävyttämiä. Elävä musiikki on globaalissa ahdingossa. Digitaalinen maailma on kuitenkin avautunut musiikkiviennille eläväksi laboratorioksi, joka on vaatinut uudenlaista osaamista ja ketteryyttä. On vaikea vielä sanoa, kuinka paljon pandemia-ajan vientitoimenpiteet tukevat varsinaista liiketoimintaa. Kohtaamiset ovat kuitenkin aitoja, kirjaimellisesti silmästä silmään. Oli kontakti uusi tai vanha, korona-ajasta on tullut yhdistävä kokemus. Lähes jokainen etätapaaminen päättyy molemminpuoliseen toiveeseen tavata kasvokkain – someday, un jour, någon dag, eines Tages, sitten kun.

—

Sähköiset alustat eivät kuitenkaan korvaa fyysisiä kohtaamisia oman alan ammattilaisten kanssa. Hedelmällisin idea saattaa lopulta syntyä vaikka tauolla kahvikupin ääressä. Yhteisöön kuulumisen tunne, vaikuttamisen mahdollisuus ja sosiaalinen tuki ovat merkityksellisiä niin oman jaksamisen kuin kollektiivisen innovoinninkin kannalta.

Uskon, että yhteiset musiikkialan keskustelut kasvattavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttavat rakentamaan vahvempaa yhteistä kulttuuria. Suomalainen musiikkiala voi tuottaa tähän murroskohtaan kilpailukykyistä sisältöä ja ratkaisuja – uuden tavan kasvattaa liiketoimintaa tai viedä musiikkia. Musiikkialan yhteinen sisäinen kulttuuri on näinä aikoina keskeinen eteenpäin vievä voima ja kilpailuetu matkalla uuteen.”

Vuonna 2021 Musiikki & Media kokoaa jälleen musiikkialan yhteen. Tampere-talossa kohtaavat 7.-8.10.2021 sadat musiikkialan ammattilaiset, puhujavieraat, seminaarikeskustelijat ja artistit. Lost in Music -keikoilla päästään nauttimaan kauan odotetusta uudesta musiikista sen parhaassa muodossa, livenä.

Vuoden 2021 ohjelma katsoo eteenpäin. Paneeleissa ja pyöreän pöydän keskusteluissa puhutaan vallitsevan tilanteen haasteista esimerkiksi freelancereiden väliinputoamiseen, viihdebisneksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen sekä musiikkialan turvallisuuteen liittyen. Samalla luodaan käytännönläheisiä askelmerkkejä, joilla jokainen yhteisö ja yksilö voi luoda viihdebisneksen parempaa tulevaisuutta tässä ja nyt. Kävijöiden toiveissa ovat nousseet esiin myös konkreettiset vientitarinat ja esimerkit sekä toiminnan elvyttäminen uusien liiketoimintamallien kautta, esimerkiksi yhteistyössä pelialan kanssa. Molemmat aiheet ovat Musiikki & Median kansainvälistä ohjelmaa, jotka ovat toteutettu yhteistyössä Music Finlandin kanssa.