30 vuotta musiikki & mediaa

Ensimmäinen Musiikki & Media raportoidaan jälkikäteen, seminaari seminaarilta.

”Vuoden 1989 kevättalvesta kokoontui viisi tamperelaista musiikki- ja viihdealan ammattilaista ideoimaan Suomeen musiikkibisnesvetoista keskustelufoorumia, jossa alan ihmiset voivat puhua ja solmia kontakteja ja keskustella alan polttavista kysymyksistä, ja jossa voidaan esitellä alan toimijoille ja medialle uusia kiinnostavia artisteja. Tavoitteeksi asetettiin, että saman vuoden lokakuussa lanseerataan ensimmäinen tapahtuma.

Itselläni oli kokemuksia tällaisista tapahtumista muulla: Midem Cannesissa, jossa seminaarit ja showcaset oli liimattu musiikkimessujen kylkeen, Music & Media Montreauxissa ja ennen kaikkea New Yorkin New Music Seminar, jota varmaan voidaan pitää tärkeimpänä esikuvanamme.

Alkuaikoina seuraavan vuoden tapahtuman suunnittelu ja markkinointi käynnistettiin vasta keväällä, mutta pikku hiljaa suunnittelua aikaistettiin. Tapahtuman suosion kasvaessa kasvoivat myös resurssit palkata osaavia tekijöitä ja saada paikalle ne puhujat, joita pidimme tärkeimpinä. Me perustajat teimme edelleen hommia talkootyönä, mutta uudessa tilanteessa saatoimme keskittää aikamme sisältötuotantoon, johon myös saimme loistavaa konsulttiapua.

Seuraavat haasteemme olivat musiikkitarjonnan kasvattaminen ja kansainvälistyminen. Ne kulkivatkin käsi kädessä suomalaisen musiikkiviennin alkaessa tuottaa hedelmiä, ja tärkeimmäksi strategiseksi yhteistyökumppaniksemme tulikin Music Export Finland.”

– Epe Helenius, tapahtuman perustaja

”Jos oikein muistan, niin Musiikki & Media -tapahtuma syntyi puolivahingossa jotenkin näin: Alkuvuodesta 1988 Pentti Teräväinen akkreditoitui mediapassilla Midemiin, koki herätyksen ja otti kotiin palattuaan yhteyden Jouko Karppaseen, jolla oli paikkakunnan kovat bändit keikkamyynnissä. Jouko sitten välitti Penan viestin Epelle ja minulle siitä, että Suomeenkin pitäisi saada Midemin kaltainen tapahtuma. Aika oli otollinen, sillä nousukausi oli vahvasti menossa ja sekä äänite- että livebisneksellä meni varsin lujaa.

Suomesta puuttui vielä 80-90-lukujen taitteessa keskustelukulttuuri, joten ensimmäisinä vuosina meillä oli vaikeuksia löytää riittävästi halukkaita ja  päteviä moderaattoreita ja panelisteja. Järjestäjät joutuivat välillä itse esittämään provosoivia kommentteja salista päin, jottei keskustelu kokonaan tyrehtyisi. Aluksi välillä tuntui myös siltä, ettei relevantteja keskusteluaiheita riittänyt joka vuodeksi. Industry Awards -gaala, jonka Suomeen soveltaen lainasimme Canadian Music Weekistä, oli yksi hyvistä tapahtumaa elävöittävistä uudistuksista.

Noista alkuvuosista koko suomalainen musiikkibisnes on kasvanut ja ammattilaistunut aivan eri tasolle. Yksi alkuperäinen ohjenuora tapahtuman tekijöille on ollut ehkä kaikkein tärkein: tunne asiakkaasi ja ota selvää, mitä he tarvitsevat, ja etsi ja identifioi uusia asiakasryhmiä, joita haluat mukaan.”

– Tapio Korjus, tapahtuman perustaja

Vuoden 1990 tapahtuman olennaista antia on ensimmäistä kertaa elävä musiikki. Ohjelmisto on terävästi teemoitettu: oman osa-alueensa muodostavat indie-rock, roots ’n rock, art of rock, spirit of ’79, rocktori, lauantai-illan huuma ja iskelmätaivas. Esiintyjinä nähdään mm. Radiopuhelimet, Laika & The Cosmonauts, Little Mary Mixup, Kauko Röyhkä Combo, Pekka Ruuska Band, Yö, Klamydia, Anna Hanski, Hausmylly ja Souvarit.

Saman vuoden paneeleissa etsitään vastauksia siihen, ”tehdäänkö alalla riittävän pitkän tähtäimen urasuunnitelmia”, ”ovatko paikallisradiot ja Yle käymässä katkeraa kilpailua vai täydentämässä toisiaan” ja ”kuuluuko rap diskoihin vai onko se rock-kapinan uusi muoto”. Muita kysymyksiä ovat mm. ”cd tulee, mistä tilat ja rahat varastoa varten” ja ”rockjuhlat, nykykulttuuria vai hulinointia”.

Tuona vuonna tehdään myös yksi 30-vuotisen Musiikki & Median ennätyksistä: aiheesta ”elävän musiikin tila maalla ja kaupungeissa” puhuu kaikkiaan 12 panelistia.

1990-luvun alussa Suomeen iskee talouslama. Vuosien 1990–1993 välisenä aikana bruttokansantuote laskee 13 prosenttia, ja työttömyysaste nousee 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin.

Vuoden 1992 tapahtuma pidetään keskellä lamaa, joka tapahtumaoppaan mukaan ”näkyy selvästi levymyynnin laskuna sekä konsertti- ja  klubitilaisuuksien ja tanssilavojen yleisömäärissä”. Itse tapahtuma on kuitenkin entistä monipuolisempi ja oppaan mukaan ”tuskin koskaan aikaisemmin on Tampereella tarjottu yhden viikonlopun aikana yhtä paljon elävää musiikkia”. Sitä tarjoavat mm. Kolmas Nainen, Tarharyhmä, Sir Elwoodin hiljaiset värit, The 69-Eyes, Tuula Amberla, Teurastamo 5, Angelin tytöt, Don Huonot, Wilma ja Kingston Wall.

Vuoden paneelikysymyksiä ovat mm. ”soittavatko kaikki radiot samoja biisejä”, ”onko Suomen musiikkibisneksessä payolaa” tai ”ovatko listaykköset oikeasti listaykkösiä”. Samana vuonna kuunnellaan myös ensi kertaa demoja alan asiantuntijoiden korvilla ja kilpaillaan rocktietokilpailussa.

Vuoden 1993 tapahtumassa paneeleja on vain neljä: ”Mikä cd-levyissä maksaa ja kuka määrää hintatason”, ”Suuri mediapaneeli”, ”Arvonlisäveron vaikutukset musiikkibisnekseen” (alustajana kansanedustaja Kimmo Sasi) ja ”Artistipaneeli” (mukana mm. Martti Syrjä, Mikko Kuustonen, dj Kaippa ja pituushyppääjä Ringa Ropo).

Tapahtumapaikkana on ensi kertaa Sokos Hotel Ilves. Hotelli opastaa tapahtumavieraita mm. sanoilla ”huoneesi minibar on kaapissa tv:n alapuolella”. Ko. hotellin aulabaarista tulee vuosien varrella lähes tarunhohteinen tapaamis- ja drinkkipaikka.

Live-esiintyjiä ovat tuona vuonna mm. Jalla Jalla, Trio Töykeät, Supperheads, Costi, Dave Linhdolm, Laura Voutilainen ja Shadowplay. Lisäksi tapahtuman yhteydessä tekee paluun rockin SM-kisat. Yhdeksästä loppukilpailubändistä jäävät elämään nimet Pekka ja Susi ja Absoluuttinen nollapiste.

Hotelli Ilves toivottaa vuoden 1993 delegaatit tervetulleiksi.

Vuoden 1993 ohjelma on tiivis.

Vuonna 1994 tapahtuma järjestetään ensimmäistä ja viimeistä kertaa Turussa, kaupungin musiikkijuhlien yhteydessä. Mukana ovat nyt myös workshopit, joiden aiheina käsitellään mm. levytyssopimuksia ja äänitteiden jakelua. Mukana on myös workshop, jonka yhteydessä mainitaan ensi kertaa tulevaisuuden sana: musiikin digitaalinen jakelu.

Turun iltaklubeilla esiintyvät mm. Miisa, Funkykarkurit, Kaija Kärkinen & Ile Kallio, Timo Kiiskinen, Mamba, 22 Pistepirkko, Essi Wuorela, Karkkiautomaatti, Aki Sirkesalo ja Circle.

Vuonna 1995 koittaa paluu Tampereelle ja hotelli Ilvekseen. Tapahtumaoppaaseen järjestäjät kirjoittavat: ”Jo nyt voidaan sanoa, että Musiikki & Mediasta on muotoutunut kevyen musiikin parissa työskentelevien ammattilaisten tärkein laaja keskustelufoorumi Suomessa”.

Vuoden paneeleista ensimmäinen on otsikoltaan iso: ”Populaari(musiikki)kulttuurin tila Suomessa”. Puheenjohtajana toimii Henrik Otto Donner. Muiden paneelien aiheita ovat mm. ”Pimeät keikat ja keikkapalkkiot”, ”Exporting Finnish Music” sekä ”Uudet mediat, internet ja musiikkibisnes”. Ohjelmaoppaan mukaan viimeksi mainitun paneelin jälkeen ”yleisöllä on itsekin mahdollisuus päästä surffailemaan internettiin”.

Suomen EU-jäsenyys astuu voimaan 1.1.1995.

Vuonna 1996 Musiikki & Mediassa esiintyvät mm. Nylon Beat, Mascara, Värttinä, Aknestik, Anna Eriksson, Xysma, Maria Kalaniemi ja Rasmus.

Jyrki mainostaa vuoden 1997 ohjelmalehdessä Jyrki Video Awardseja.

Vuonna 1998 kymmenen suurimman levy-yhtiön markkinaosuudet Suomessa ovat seuraavat: Warner 17,0 %, EMI 13,6, Sony 13,6 %, Polygram 13,1 %, BMG 10,8 %, K-tel 6,9 %, Poko 5,0 %, Audiovox 4,3 %, FG-Naxos 3,6 %, Johanna 3,2 %.

Uuden vuosituhannen ensimmäinen tapahtuma vuonna 2000 painottuu kahteen teemaan, digijakelun musiikkiteollisuudelle aiheuttamaan rakennemuutokseen ja suomalaisen musiikin vientiin. Lisäksi paneeleissa on aiheita, joihin palataan vielä tulevina vuosina: festivaalien ja huvitilaisuuksien turvallisuus ja riskienhallinta sekä tv:n rooli musiikin välittäjänä ja markkinoijana.

Osanottajamäärä ylittää tänä vuonna viidensadan. Keikoilla nähdään mm. Kapasiteettiyksikkö, Mari Rantasila, Eläkeläiset, Paleface, Ville Leinonen & Valumo, Balls, Kotiteollisuus ja Frederik.

Vuonna 1999 perustettu Napster nousee vuosituhannen alussa suosituksi, kohutuksi ja lyhytaikaiseksi musiikkipalveluksi.

Maaliskuun 1. päivä vuonna 2000 Suomi saa ensimmäisen naispresidenttinsä Tarja Halosen.

Turun lisäksi Musiikki & Media vierailee kerran myös Levillä. Vuoden 2001 toukokuussa järjestetty Levitation – Listen Up, here comes Finnpop! -otsikoitu tempaus on Musiikki & Median vientipainotteinen rinnakkaistapahtuma, jonka pääosassa ovat ulkomaiset vieraat ja kotimaiset artistit. Juuri valmistumassa olevalla Hullu Poro Areenalla esiintyvät 69 Eyes, Amorphis, Jori Hulkkonen, Kwan, Paleface, Nylon Beat, Rinneradio ja The Rasmus. Ulkomaisia vieraita ei ole kovin paljon eikä toukokuun alun Levi esittele Suomea ehkä parhaimmillaan, mutta kansainvälisistä vieraista yksi on varmasti legenda, englantilainen radio dj ja -toimittaja John Peel.

Emma.fm mainostaa tapahtumalehdessä Suomen ainoaa digitaalista musiikkikauppaa.

Vuoden 2002 alusta suomalaisten käteisraha vaihtuu markoista euroiksi.

Vuoden 2003 tähtivieraan Richard Gottehrerin ura esitellään tapahtumaoppaassa.

Music Export Finlandin johtaja Paulina Ahokas toivottaa vieraat tervetulleeksi.

Vuonna 2005 perustetaan videosivusto YouTube.

Vuoden 2006 tapahtumaoppaassa jaetaan kansainvälisille vieraille tietoa Suomen musiikkimarkkinoista.

Syyskuun 1. päivänä vuonna 2007 Suomi siirtyy ensimmäisten maiden joukossa televisiolähetyksissään digiaikaan.

Lokakuussa 2008 avataan ruotsalaisten Daniel Ekin ja Martin Lorentzonin perustama Spotify. Vuotta myöhemmin palvelulla arvioidaan olevan 5,5 miljoonaa käyttäjää.

Vuonna 2009 digitaalisen musiikin myynnin osuus Suomen äänitemarkkinoista on 9 %.

Vuoden 2010 seminaariohjelma on kansainvälinen.

”Muistoni Musiikki & Mediasta alkavat alkuvuodesta 2001, jolloin osallistuin tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Yksi tapahtuman perustajista, Epe Helenius oli palkannut minut markkinointipäälliköksi yritykseensä ja ohjeisti minua kädestä pitäen ympyröimällä tapahtumaoppaasta, mitä sisältöjä pitäisi mennä kuuntelemaan. Hän antoi myös jämäkän neuvon: ”Älä sitten tarjoa firman Eurocardilla koko Ilveksen baaritiskille niin kuin edeltäjäsi teki!”

Vuoden 2010 keväällä sain soiton, ja puhelimessa kysyttiin, kiinnostaisiko minua Musiikki & Median osakkuus ja hallituspaikka. Kiinnosti. Oli vain pieni mutta matkassa: olin raskaana ja saisin esikoiseni syksyllä, jos hyvin käy. Niin lopulta kävikin, ja vastoin ennakkoaavisteluja ja -varoitteluja pystyin osallistumaan hallitustyöskentelyyn.

Vuonna 2014 otin vastaan vt. toimitusjohtajan pestin, kunnes löytäisimme ajan kanssa yhtiölle toimitusjohtajan. Ehdin olla puikoissa vuoteen 2016 saakka, ja silloin luovuin paikasta suunnatakseni resurssini muihin projekteihin.

Musiikki & Median osakkuus, hallituspaikka ja toimitusjohtajuus olivat tämän alan näköalapaikkoja. Ne olivat myös kasvattavia niin hallitustyöskentelyn, taloushallinnon, tapahtumajärjestämisen, myynnin, markkinoinnin kuin viestinnän saralla. Tapahtuma opetti myös paljon sosiaalista kanssakäymistä, paineensietokykyä ja johtajuutta.

Voitin vielä vuonna 2018 Industry Awardseissa tiedottaja/pr-henkilöpystin. Niitä on nyt yhteensä viisi kappaletta, ja olen onnellinen niistä jokaisesta.”

– Taija Holm, osakas ja hallituksen jäsen 2010, vt. toimitusjohtaja 2014, toimitusjohtaja 2015-2016

”Tietämättä täysin, mihin olin lupautunut, hyppäsin junaan musiikkialan ulkopuolelta, mikä toi uusien näkökulmien lisäksi myös haasteita tapahtuman suunnitteluun. Oma osaamiseni yhdistettynä hallitusten jäsenten vankkaan kokemukseen ja näkemyksiin osoittautui kuitenkin hyväksi toimintamalliksi. Vaikeina hetkinä sain istua Karppasen toimiston upottavassa nojatuolissa ja maailma näytti kohta taas paljon selkeämmältä.

Oli vaikuttavaa ja myös hämmentävää, miten tärkeää ja tunteita herättävää tapahtumaa olin tekemässä. Tutustuin matkan varrella huikeaan määrään alan ammattilaisia, ja yhteistyöverkostoni kasvoi eksponentiaalisesti. Käteen jäi kontaktien lisäksi myös arvokasta oppia alan rakenteista, toimintatavoista, persoonallisuuksista ja itsestäni – niin ammatti- kuin siviilinäkökulmasta.”

– Anu Aittoniemi, vastaava tuottaja 2010, toimitusjohtaja 2011-2013

Vuoden 2011 paneeleiden haastavia kysymyksiä olivat mm. ”mitä tapahtuu jos äänitteet ovatkin vain promotuotteita jollekin muulle”, ”onko levy-yhtiö musiikkibisneksen ainoa riskinottaja”, ”kuinka monta uutta biisiä viikossa voi päätyä kaupallisen radion soittolistalle” sekä ”miten musiikkijournalismi pelastetaan”. Samana vuonna Musiikki & Media saa vieraakseen eurooppalaisen livebisneksen ehkä tunnetuimman hahmon Harvey Goldsmithin.

Syyskuussa 2012 Facebook ylittää miljardin kuukausittaisen käyttäjän rajan.

Syyskuussa 2012 Facebook ylittää miljardin kuukausittaisen käyttäjän rajan.
Syksyllä 2012 Suomessa nähdään Vain elämää -ohjelman ensimmäinen kausi.

Vuosina 2012 ja 2013 neljä moninkertaista Industry Awards -voittajaa valitaan Musiikki & Median omaan Hall of Fame -kunniagalleriaan. He ovat Juhani Merimaa (vuoden promoottori), Seppo Vesterinen (vuoden manageri), Asko Kallonen (vuoden tuotantopäällikkö) ja Ilkka Mattila (vuoden musiikkijournalisti).

Vuoden 2013 paneelien ohella jaetaan myös tutkimustietoa suomalaisten musiikkikuuntelusta ja keikoilla käymisestä sekä musiikkiviennin ja koko musiikkialan rahallisesta arvosta. ”Elääks tolla?”-paneelin alla keskustellaan nopeasti muuttuneista managerien työnkuvista, ”Kilpailu kovenee ja katteet ohenee” -otsikon alla käsitellään festivaalien välistä kilpailua yhä kiristyvillä ja kansainvälistyvillä markkinoilla. Tampere Music Awardin saa ruotsalainen indieyhtiöguru ja moninkertainen Musiikki & Media -vieras Jonas Sjöström.

Lost in Music -esiintyjiä ovat mm. Elastinen, Nyrkkitappelu, The Hearing, Mikko Joensuu, Jannika B, Viitasen Pia, Petri Nygård, Hopeajärvi, Roope Salminen & Koirat, Anssi Kela, Color Dolor ja Sanni.

Vuonna 2014 jo 25 vuotta täyttävä Musiikki & Media nostaa jälleen esiin isoja kysymyksiä: ”albumibisneksestä biisibisnekseen – musiikkiteollisuuden tulevaisuus”, ”pystyykö livebisnes oikeasti yhteistyöhön keskenään ja koko alan kanssa”, ”tappavatko streaming-palvelut radiot”, ”onko somessa saatu vieläkään tuloksia aikaan” sekä ”onko asiasisältöjournalismi kadonnut”.

Livenä kuullaan nimiä kuten Teksti-TV 666, My First Band, Laura Moisio, Paperi T, Vesterinen yhtyeineen, Atomirotta, Edu Kettunen, Rauhatäti, Nikka Ankara, Matti Johannes Koivu, Pekko Käppi & K.H.H.L., Reckless Love, Have You Ever Seen The Jane Fonda Aerobic VHS? ja Yona.

Vuonna 2015 tapahtuman päänäyttämö vaihtuu hotelli Ilveksestä hotelli Torniin. Torstain ensimmäinen tilaisuus on suunnattu kaikille musiikkialalla toimiville naisille ja otsikoitu ”Musiikkialan naistenklinikka: neuvottelutaidot ja ura”. Samana päivänä Musiikki & Median ensimmäisessä sataprosenttisessa naispaneelissa kysytään mm. ”miten miesten ylivoima on muokannut alaa ja missä kaikessa se näkyy”. Muita aiheita ovat musiikin käyttö elokuvissa, tv-sarjoissa, peleissä, urheilutapahtumissa ja mainoksissa sekä suomalaisen hiphopin valtavirtaistuminen. Lisäksi mietitään, miten syntyvät viraalihitit, miten uusia artisteja breikataan nykymaailmassa ja miten äänitemarkkinat saataisiin kasvuun mobiililaitteiden käytön lisäyksen myötä. Vuoden viimeisen paneelin otsikko on ”Ennen oli paremmin – vai oliko?”.

Lost in Musicissa tarjolla Alex Mattson, Jaakko Aukusti, Shiraz Lane, Hisser, Ellinoora, Tiisu, Iisa, Lake Jons, Evelina, Aste, Antti Tuisku, Blind Channel, Pimeys, Karina, Underwater Sleeping Society, Pariisin kevät, Oakland Rain (NOR) ja Maarja Nuut (EST).

Kesäkuussa 2015 Apple Music aloittaa palvelunsa, ja kesäkuussa 2016 Spotify ilmoittaa ylittäneensä 100 miljoonan käyttäjän rajan.

Vuoden 2016 Lost in Music -festivaalilla on tarjolla monipuolinen kattaus eri musiikkityylejä.

Vuoden 2017 tapahtumaan kuuluvat olennaisena osana illanvietot: avajaiset ja Industry Awards -gaala.

Vuonna 2018 levy-yhtiöiden markkinaosuudet Suomessa ovat: Universal 34,9 %, Sony 30,1 %, Warner 29,7 % ja muut 5,3 %. Kotimaisen musiikin osalta luvut ovat Warner 37,7 %, Universal 32,6 %, Sony 21,8 % ja muut 7,9 %.
Kesäkuussa 2018 Instagram ylittää miljardin käyttäjän rajan.

Vuoden 2018 tapahtumaoppaassa Musiikki & Median Tiina Vihtkari toivottaa kävijät tervetulleeksi Tampereelle. Samalla toivotetaan tervetulleeksi uusi toimitusjohtaja Elif Tähtinen.

Musiikki & Median 30-vuotisessa historiassa on ollut mukana suuri joukko tekijöitä. Korvaamattoman panoksensa ovat vuosien varrella antaneet Epe Helenius, Tapio Korjus, Jouko Karppanen, Pentti Teräväinen, Immo Kytölä, Mikko Puska, Vesa Ristimäki, Vesa Honkanen, Susanna Perämaa, Kimmo Pekari, Jussi Santalahti, Jukka Junttila, Jari Muikku, Annika Suomi, Jukka Haarma, Tuula Syrjä, Anu-Susanna Kallio, Janne Airo, Katja Pyykkö, Paulina Ahokas, Jaana Harju, Lauri Laurila, Rauha Kyyrö, Ville Kilpeläinen, Anu Aittoniemi, Tuomo Tähtinen, Taija Holm, Juhani Merimaa, Riku Salomaa, Kreetta Luoma, Mirva Merimaa, Tiina Vihtkari, Elif Tähtinen, Venla Valmu, Jenna Lahtinen, Fiona Jokivuolle, Tanja Ahlstén, Anna-Kaisa Kaplas, Rowan Rafferty, Kristiina Paananen, Meira Pappi, Niko Kangas ja monet, monet, monet muut!

Musiikki & Media vietti 30-vuotissyntymäpäiviään Tampere-talossa 3.–4.10.2019.

Kuten jo monena vuonna, tapahtuma koostuu kahdesta tiiviistä seminaaripäivästä, nimekkäistä keynote-puhujista, inspiroivista workshopeista ja yömyöhään jatkuvasta verkostoitumisesta. Iltaisin löydetään uutta musiikkia kaupunkiin levittyvän showcase-festivaali Lost in Musicin keikoilla. Tapahtuman kruununjalokivenä juhlitaan tänäkin vuonna Industry Awards -gaalaa, jossa ikuistetaan jälleen joukko musiikkialan ammattilaisia osaksi Musiikki & Median tarinaa.

Vuoden Industry Awards -voittajat poseeraavat Tampere-talolla.

Kuva: Miikka Varila