Musiikki & Media 2021 elvyttää ja rakentaa uutta

 

Vuoden 2021 Musiikki & Media -ammattilaistapahtuman ohjelmakokonaisuus rakentuu vahvasti musiikkialan elpymisen, jälleenrakennuksen ja alan uusien kasvumahdollisuuksien ympärille. Seminaarin kansainvälisen ohjelman sekä tapahtuman ohessa järjestettävän showcase-festivaalin Lost In Musicin kantavana teemana on tänä vuonna Pohjoismaat.  

Vuoden 2021 Musiikki & Media pyrkii elvyttämään pandemia-ajan ahdinkoon ajamaa musiikkialaa tuomalla keskusteluun muun muassa mielen hyvinvoinnin ja hallinnan keinoja sekä kriisiajan johtamista. Omana kokonaisuutenaan käsitellään musiikkialan edunvalvontaa ja tulevaisuuden rahoitusnäkymiä sekä vahvistetaan dialogia päättäjien kanssa. Apocalyptican ja Blind Channelin esimerkkien avulla puretaan auki musiikkiviennin menestystarinoita.

Tapahtuman tavoitteena on myös kehittää musiikkialan toimijoiden ja bisnesgurujen yhteistyöllä musiikkialan liiketoimintaan soveltuva oma tuki-instrumentti. Live After Covid -kokonaisuudessa käsitellään laajalti elävän musiikin alan tulevaisuuden näkökulmia sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.

Tulevaisuuteen suuntaavina aiheina on luvassa muun muassa ”Music and gaming” -paneeli, jossa paneudutaan musiikkibisnekseen peleissä, asiantuntijoina muun muassa aivotutkija Katri Saarikivi ja MusicAllyn Head of Training Kush Patel. Yleisön toiveesta ohjelmassa on tietopaketti ”The role of music tech in the future music industry ecosystem” sekä pohdintaa uusista liiketoimintamalleista muun muassa Utopia Musicin toimitusjohtajan, Facebookin kumppaniyhteistyötä johtaneen pääomasijoittajan ja kasvuyrittäjän Markku Mäkeläisen kanssa.

Kansainvälisen ohjelman fokus on Pohjoismaiden ja Venäjän musiikkimarkkinoissa, ja erityisenä fokusmaana on Norja. Tavoitteena on laajentaa ja vahvistaa verkostoja, saada ajantasaista kuvaa lähialueen musiikkimarkkinasta sekä avata case-esimerkkejä pohjoismaisesta liiketoimintayhteistyötä. Venäjän musiikkimarkkinaan paneutuva osuus keskittyy sosiaalisen mediaan promootioon, liveen ja julkaisutoimintaan sekä Venäjän suoratoistopalveluihin.

Lisäksi Musiikki & Media tarjoilee tänäkin vuonna sisältöjä myös taidemusiikin ammattilaisille. Vieraiksi on kutsuttu muun muassa pohjoisen ulottuvuuden nykymusiikkitapahtumien promoottoreita ja taiteellisia johtajia.

Uusia mahdollisuuksia ja konkretiaa viestimenestyksien takaa

Musiikki & Media kysyi toukokuussa asiakkailtaan toiveita koskien syksyn konferenssiohjelmaa. Toiveissa nousivat esiin konkreettiset vientitarinat ja esimerkit sekä toiminnan elvyttäminen uusien liiketoimintamallien kautta, kuten yhteistyössä pelialan kanssa. Molemmat aiheet ovat Musiikki & Median kansainvälistä ohjelmaa.

Music Finland tuo paikalle tuttuun tapaan kansainvälisen vierasdelegaation, pääasiassa Pohjoismaista ja Venäjältä. Tapahtuman kansainvälinen seminaariohjelma tulee olemaan ajankohtainen ja konkreettinen – erilaisten vientitarinoiden ja viennin peruskysymysten lisäksi ohjelmassa avataan uudenlaisia liiketoimintamalleja, ja tietenkin sitä, miltä musiikkimaailma näyttää kaiken tämän jälkeen”, kuvailee Music Finlandin vientipäällikkö Niko Kangas.

Pelialayhteistyö – unelmointia vai uusi markkina?

Peliteollisuus kasvoi globaalisti myös vuonna 2020 ja ylitti samalla esimerkiksi urheilun ja elokuvien yhteenlasketun arvon. Musiikkialallakin on aiheellista pohtia erilaisia mahdollisuuksia ja tapoja olla osana pelialan kasvua. Mikä on musiikin rooli peleissä ja millaisia mahdollisuuksia pelit tai muut kollektiiviset virtuaaliset tilat tarjoavat musiikin markkinoinnille. Osana kansainvälistä ohjelmaa Musicallyn Kush Patel ja aivotutkija Katri Saarikivi pohtivat, miten musiikki ja pelaaminen vaikuttavat tunteisiin ja rakentavat sitoutumista uusilla tavoilla. Kuinka tekniikka voi auttaa kehittämään uusia musiikkikokemuksia, sosiaalista vuorovaikutusta, vetovoimaa ja näkyvyyttä peleissä ja virtuaalimaailmassa.

Lisäksi uutta kasvua haetaan analysoimalla musiikkiteknologian paikkaa musiikkialan ekosysteemissä. Yhdessä pääomasijoittaja ja kasvuyrittäjä Markku Mäkeläisen kanssa pohditaan, millaisia mahdollisuuksia start up -kenttä ja koko innovaatioekosysteemi luovat musiikkialalle. Samalla pohditaan, miten innovaatiopuhetta -ja pöhinää edistettäisiin musiikkialan liiketoimintaa kasvattavaksi konkretiaksi. Keskustelussa pyritään myös avaamaan, mitä teknisiä trendejä tulisi nyt seurata ja kuinka analysoida, ketkä ovat todellisia kasvun rakentajia?

📸Miikka Varila

Apocalyptica ja Blind Channel kulissien takaa

Suomimetallin Steve Jobs, Riku Pääkkönen purkaa löytämänsä Blind Chanelin matkaa Madetojan musiikkilukiosta Aku Ankkaan, Euroviisuihin ja isoon levytyssopimukseen Sonyn kanssa. Haastattelussa Pääkkönen kertoo myös toiveistaan artistiensa suhteen ja, että he siirtyisivät isompien yhtiöiden edustukseen.

Apocalyptican Eicca Toppinen ja yhtyeen pitkäaikainen manageri Ulysses Hüppauff avaavat Apocalyptican tarinaa, joka hakee vertaistaan; selloilla Metallicaa soittanut yhtye on toiminut jo yli 25 vuoden ajan, ja sen matka on ehdottomasti yksi suomalaisen kulttuuriviennin suurista menestystarinoista. Sessiossa kuullaan myös bändin uraan vaikuttaneita keskeisiä henkilöitä.

Koko kansainvälinen ohjelma vierainen julkaistaan elokuussa.

 

Musiikki & Mediassa rakennetaan viihdebisneksen vastuullista tulevaisuutta

Musiikki & Median ohjelmassa pureudutaan torstaina 7.10. viihdebisneksen tulevaisuuteen. Neljän eri aihepiirin ratkaisukeskeisissä paneeleissa ja pyöreän pöydän keskusteluissa puhutaan suoraan vallitsevan tilanteen haasteista esimerkiksi freelancereiden väliinputoamiseen, viihdebisneksen vastuullisuuteen ja ekologisuuteen sekä musiikkialan turvallisuuteen liittyen. Samalla luodaan käytännönläheisiä askelmerkkejä, joilla jokainen yhteisö ja yksilö voi luoda viihdebisneksen parempaa tulevaisuutta tässä ja nyt.

Lokakuussa Tampereella perehdytään esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

Kuka huolehtii artistista? Kuka auttaa Freelanceria?

Mennyt vuosi on ollut tuskallinen osoitus taiteilijoiden turvaverkkojen hauraudesta ja freelance-toimijoiden todellisesta väliinputoamisesta – niin valtionhallinnossa, lainsäädännössä kuin musiikkialan rakenteissakin.

Avainkysymysten joukkoon on noussut esimerkiksi selkeä huomio siitä, kuka huolehtii muusikon sosiaaliturvasta, vai huolehtiiko kukaan?  Musiikkiteollisuuden toimijoiden roolit ovat murroksessa: millaiset ovat tulevaisuuden työntekijän ja työnantajan roolit? Tässä paneelikeskustelussa pureudumme tarkastelemaan kentän työnjakoa, tuttuja sekä muuttuvia toimintamalleja ja juridisia vastuita. Kuka huolehtii artistista -keskustelussa ovat mukana muun muassa Kari Pössi (Piikkikasvi Oy), Nina Castrén (Live Nation Finland) sekä Muusikkojen liiton ja työ- ja elinkeinomiministeriön asiantuntijat.

Kuka auttaa freelanceria -paneelissa haetaan avointa ja ratkaisukeskeistä keskustelua freelancemuusikoiden psykososiaalisista työolotekijöistä, työn kipupisteistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa niihin. Tavoitteena on määritellä, millaiset tekijät muusikon työympäristössä edistävät ja mitkä kuormittavat jaksamista sekä kuinka freelancemuusikon henkiseen jaksamiseen voisi kiinnittää enemmän huomioita.

Avainasia on määritellä, kenellä on vastuu sekä miten ja kuka rakenteissa voi vaikuttaa tilanteeseen ennaltaehkäisevästi. Keskustelussa ovat mukana työterveyspsykologi Marjukka Laurola, freelancemuusikot kitaristi Mikko Kosonen ja sopraano Mari Palo sekä työnantajan edustajana Rowan Rafferty (NEM Agency Oy / Saarihelvetti). Keskustelun moderoi Muusikkojen liiton freeasiamies Jaakko Kämäräinen.

Kuinka luodaan vastuullinen viihdebisnes?

Kuinka rakennetaan sosiaalisesti yhdenvertainen musiikkiala, jossa jokaisella on turvallista olla ja jossa arvot ja hyvä käytös on jalkautettu todelliseen toimintaan – ei vaan yritysten verkkosivuille? Kuinka lunastetaan lupaus ekologisesti kestävästä musiikkialasta ja millaisella käytännön toiminnalla ala selättää ekologisen jälleenrakennuksen kiireen?

Mikä on sallittua?

Yli 130 musiikkialan organisaatiota on allekirjoittanut Yhdenvertainen musiikkiala -teesit yhdenvertaisuuden ja diversiteetin edistämiseksi musiikkialalla. Yhteisesti sovittujen arvojen ja toimintaperiaatteiden jalkauttaminen on kuitenkin vielä kovasti kesken. Viihdebisneksessä tapahtuu edelleen räikeitäkin ylilyöntejä, joita katsotaan edelleen läpi sormien hiljaisesti hyväksyen. Miten järjestöjen hankkeet ja organisaatioiden seinätaulut jalkautetaan aidosti yhdenvertaiseksi ja turvalliseksi musiikkialaksi? Miten eri sukupolvet saadaan keskustelemaan asiasta rohkeasti ja avoimesti luottamuksen ilmapiirissä? Pureudumme myös paneelikeskustelun ja Turvallinen musiikkiala -ohjeistuksen pohjalta luomaan musiikkialalle sallitun käytöksen pelisäännöt, joiden jalkauttamiseen on sitoutettava koko ala.

Paneelikeskustelussa ovat mukana muun muassa Åbo Akademin kulttuurin ja musiikin tutkijatohtori Anna-Elena Pääkkölä, Mikko Koivusipilä (Nelonen Media), Eeka Mäkynen (Finnish Metal Events), Mirkka Rautala (Live Nation Finland), näyttelijä ja artisti Fanni Noroila sekä toimittaja, aktivisti ja dj Renaz Ebrahimi.

Miten varmistetaan ekologisesti kestävä viihdebisnes?

Ekologinen kestävyys on pitkään puhuttanut niin musiikin ammattilaiskentällä kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Kesä 2021 on tehnyt ekologisen jälleenrakennuksen kiireestä entistäkin tukalamman. Miten musiikkialan toimijat voivat omilla valinnoillaan vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta ja osaltaan hillitä ilmastonmuutosta? Pyöreän pöydän keskustelua johdattelee Vastuullinen musiikkiala -hankkeen projektipäällikkö, yrittäjä Helmi Saksala.

Viihdebisneksen tulevaisuudessa ovat yhteistyökumppaneina SOA. Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Muusikkojen liiton ja Musiikintekijät ry:n Vastuullinen musiikkiala -hanke sekä osana hallituksen TYÖ2030 -ohjelmaa oleva Muusikkojen liiton SKAALA -hanke, jonka tarkoituksena on selvittää keinoja elävän musiikin toimialan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi vallitsevissa olosuhteissa.

 

OSTA LIPUT TÄSTÄ edulliseen early bird -hintaan